<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=115745&amp;fmt=gif">

ZEFin blogista löydät arvokasta tietoa kyselyistä, tiedolla johtamisesta ja tiedonkeruusta.

close
Kirjoittaja Toni Martikainen
helmikuuta 14, 2018

Saako töissä epäonnistua?

Epäonnistuminen työelämässä saattaa pahimmillaan tuntua maailman lopulta. Olen itse mokannut lukuisia kertoja niin yksityis- kuin työelämässä. Jokainen moka on kuitenkin kehittänyt minua ihmisenä. Miksi epäonnistumisesta on kuitenkin niin vaikeaa puhua erityisesti työelämässä? Eikö juuri epäonnistuminen ole ihmisen paras opettaja - etenkin, jos epäonnistumiset voidaan tiimin kanssa käydä läpi hyvässä hengessä.

Talent Vectian tutkimuksessa peräti 38 prosenttia vastaajista kertoi, ettei heidän työpaikallaan ole lupaa epäonnistua. Kuulostaa jokseenkin huolestuttavan suurelta luvulta. Missä sitten kulkee raja hyvän ja vahingollisen epäonnistumisen välillä?

Epäonnistumisen laaja kirjo

Harvard Business Schoolin professori Amy C. Edmondson jakaa epäonnistumiset karkeasti kolmeen eri kategoriaan: preventable, unavoidable ja intelligent.

Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat ne epäonnistumiset, jotka ovat helposti vältettävissä. Usein miten ne syntyvät huonosta valmistautumisesta tai keskittymisen puutteesta. Tällaiset virheet ovat usein vahingollisia ja niihin onkin syytä puuttua mahdollisimman nopeasti.

Toiseen kategoriaan menevät ne virheet, jotka johtuvat satunnaistekijöistä. Näihin on usein lähes mahdotonta varautua. Kyseessä voi olla täysin ulkopuolisen tahon aiheuttama keskeytys tai vaikkapa aikaisemmin tuntemattomasta bugista johtuva häiriö. Tällaisia epäonnistumisia sattuu esimerkiksi laajojen kokonaisuuksien kanssa.

Viimeiseen kategoriaan tippuvat ne epäonnistumiset, joiden alkuperäisenä tarkoituksena on ollut muun muassa tiedonkeruu. Esimerkiksi erilaiset kokeelliset tilanteet, joiden avulla on pyritty selvittämään toimiiko joku tietty asia vai ei.

Ajatellaanpa tilannetta, jossa yrityksenne markkinointitiimi testaa erilaisten mainosten toimivuutta sosiaalisessa mediassa. Testailun aikana osa mainoksista luonnollisesti epäonnistuu, mutta se auttaa teitä saavuttamaan parempia tuloksia jatkossa.

Kuten todettu, epäonnistuminen voi poikia myös hyviä asioita. Ajattele, että olette hyppäämässä tiiminne kanssa haasteellisen projektin pariin. Arvioitte projektin vaatimukset ja aikataulun huolellisesti, mutta täysin yllättävien asioiden johdosta projekti päättyy hieman epäonnisesti. Projektin päättymisen jälkeen istutte kuitenkin porukalla alas ja käytte läpi epäonnistumiseen vaikuttaneet tekijät. Palautesession ansiosta osaatte jatkossa arvioida projektien työmäärää paremmin.

Kaiken kaikkiaan epäonnistumiset voivat olla sekä tilanteen että oman käytöksemmekin tuotoksia. Mikäli epäonnistuminen johtuu räikeästä väärinkäytöksestä tai valheellisesta lupauksesta, voidaan aina puhua vahingollisesta epäonnistumisesta. Näissä tapauksissa on tärkeää kantaa vastuu, ja huolehtia ettei vastaava tilanne toistu enää jatkossa.

Epäonnistumisen pelko estää kokeilukulttuurin synnyn

Olethan antanut itsellesi luvan epäonnistua? Entä miten kohtelet epäonnistunutta kollegaasi? Näitä kysymyksiä jokaisen meistä olisi hyvä pohtia.

Epäonnistumisen tunnustaminen tekee meistä usein haavoittuvaisempia. Mikäli itse välttelemme aihetta, luomme ympärillemme ilmapiirin, jossa virheitä ei hyväksytä. Sen sijaan suosittelen, että epäonnistumiset käsiteltäisiin yhdessä ja sen jälkeen jatketaan siitä, mihin jäätiin. Epäonnistumisten murehtiminen yksin aiheuttaa vain ja ainoastaan pahaa oloa.

Usein juuri epäonnistumisen pelko estää meitä kokeilemasta uusia ja hulluiltakin tuntuvia ideoita. Tilanne, jossa pelko estää niin yksilöitä kuin yrityksiä kehittymästä, on harmillisen yleinen. Googlen tutkimuksen mukaan parhaat tiimit kuitenkin tarvitsevat erityisesti psykologista turvallisuutta onnistuakseen. Ilman mahdollisuutta tehdä virheitä, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa psykologinen turvallisuus on jatkossa katoava luonnonvara.

Palaute auttaa kehittymään

Ilman palautetta ja virheiden läpikäyntiä jokainen epäonnistuminen on hukkaan heitetty oppimismahdollisuus. Mikäli virhetilanteet lakaistaan pöydän alle, ajaudutaan helposti tilanteeseen, jossa myöhemmin huomatut virheet johtavat tilanteeseen, missä etsitään syyllistä vaikka syyllinen saattaakin olla yrityksen kulttuuri.

Kun onnistumiset ja epäonnistumiset käydään yhdessä läpi, niistä oppii sekä yksilö että koko tiimi.

Hyvä yrityskulttuuri ei synny itsestään, vaan se rakennetaan. Lataa tästä opas hyvän yrityskulttuurin johtamiseen!

Lataa ilmainen opas: Kuinka johdat hyvää yrityskulttuuria



Jaa blogi

ZEF kyselytyökalu - Ota käyttöön

Lue myös:

Johtaminen muutoksessa Tiedolla johtaminen Henkilöstön hyvinvointi

Johtaminen muutoksessa - Kati Kitti, Solita

Johtaminen muutoksessa -sarja paneutuu tällä kerralla rekrytointiin yhdessä Solitan Kati Kitin kanssa. Kati on tehnyt pi...

Johtaminen muutoksessa Henkilöstön hyvinvointi Tiedolla johtaminen

Johtaminen muutoksessa - Katarina Murto, STTK

Johtaminen muutoksessa -sarja paneutuu tällä kerralla tasa-arvoon suomalaisilla työpaikoilla. Tämän kerran vieras on STT...

Johtaminen muutoksessa Henkilöstön hyvinvointi Tiedolla johtaminen

Johtaminen muutoksessa - Antti Harjuoja ja Mikko Aalto, Milestone

Johtaminen muutoksessa -sarja jatkuu jälleen ja aiheena on tällä kerralla seniorityöntekijät ja eläköityminen. Tämän ker...