<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=115745&amp;fmt=gif">

ZEFin blogista löydät arvokasta tietoa kyselyistä, tiedolla johtamisesta ja tiedonkeruusta.

close
Kirjoittaja Markku Alasaarela
kesäkuuta 11, 2019

Lämpimästi tervetuloa ottamaan ensimmäinen ja tärkein askeleesi kohti kyselymestariutta, nimittäin oppimaan kyselyn suunnittelun perusteet. Tämän perehdytyksen jälkeen osaat suunnitella kyselyitä ja vastata erilaisiin aloittelijan esittämiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi

  • Mitä vastaajan päässä liikkuu hänen vastatessaan?
  • Mikä on avoin ja mikä suljettu kysymys?
  • Miten arvosteluasteikko kannattaa määritellä?
  • Mikä on sosiaalisen suotavuuden vaikutus?
  • Kannattaako käyttää ”En osaa sanoa” vaihtoehtoa?
  • Mitä vaikutuksia kysymysjärjestyksellä on?

Voit käydä materiaalin kerralla läpi tai pilkkoa sen useammaksi kokonaisuudeksi. Matkan varrella nostamme tärkeät havainnot erikseen näkyville. Sitten asiaan.

Lähdemme liikkeelle luomalla katsauksen kysymykseen vastaavan henkilön pään sisälle. Tämän katsauksen myötä tutustumme milloin ja miksi vastaaja vastaa optimaalisella ja milloin vain tyydyttävällä tasolla.

Sitten siirrytään tutustumaan erilaisiin vastauksen keruutapoihin lähtien liikkeelle avoimista ja suljetuista vastauksista. Suljettujen vastausten osalta tutustutaan vastausvaihtoehtojen järjestyksen, määrän, nimeämisen ja järjestyksen vaikutuksiin ja optimointiin.

Myöhemmin opitaan En osaa sanoa -vaihtoehdon vaikutuksista sekä sosiaalisen suotavuuden vaikutusesta. Näiden jälkeen luodaan katsaus kysymysjärjestykseen ja sen vaikutuksiin. Lopuksi käymme läpi yleisiä vinkkejä kysymyksen luontiin.


Kyselyvastauksen anatomia

Mitä tapahtuu vastaajan pään sisällä kun hänelle esitetään kysymys? Asiaa on tutkittu vuosien varrella useasta eri näkökulmasta ja on syntynyt yksi tutkijoiden yleisesti hyväksymä malli ajatteluprosessista (cognitive process). Prosessissa on neljä vaihetta kysymyksen esittämisen jälkeen, joissa vastaaja:

  1. Tulkitsee kysymystä ja päättelee mitä sillä haetaan
  2. Hakee muistista kaiken relevantin tiedon aiheeseen liittyen
  3. Muodostaa näistä mieleen nousevista asioista yhden päätelmän
  4. Muuntaa tämän päätelmän vastaukseksi valitsemalla sopivan vastausvaihtoehdon tai muodon

Sama prosessi toistuu jokaisen kysymyksen osalta. Kyselyn tekijän on tärkeää huomata, että mikä tahansa näistä prosessin eri vaiheista voi olla työlästä tai aikaa vievää. Vastaajalla täytyy siis olla jokin motiivi tällaisen ajatteluprosessin läpikäymiseen. Motiiveja voi olla esimerkiksi halu ilmaista itseään, erilaiset ihmisten välisistä suhteista kumpuavat motiivit, tehtävän tarjoama älyllinen haaste, itsensä ymmärtäminen, altruismi eli epäitsekäs tai pyyteetön toiminta, omien tunteiden vapauttaminen esimerkiksi höyryjen päästämisen muodossa tai halu auttaa kyselyn tekijää kehittymään ja tekemään parempia päätöksiä.

Kun motiivit vastaamiseen ovat kunnossa ja ne inspiroivat vastaajan käymään ajatteluprosessin huolellisesti ja puolueettomasti läpi, tapahtuu niin kutsuttu optimaalinen vastaaminen.


Optimaalisessa vastauksessa vastaaja käy vastaamiseen tarvittavan ajatteluprosessin huolellisesti ja puolueettomasti läpi.



Valitettavasti näin ei kuitenkaan aina ole. Joskus kysely saattaa olla esimerkiksi osa jotain muuta prosessia, ja vastaaja vastaa siihen vain koska hän on “pakotettu” tekemään niin. Tällöin motivaatio huolellisen ajatustyön tekemiseen voi kärsiä eri tavoin ja vastaaja voi esimerkiksi oikoa prosessissa tai tehdä sen muutoin huolimattomasti. Vastaaja näin ollen tyytyy prosessin eri kohdissa ensimmäiseen tyydyttävään ajatukseen tai vastaukseen. Pahimmassa tapauksessa koko ajatustyö jätetään tekemättä ja vastaus vain roiskaistaan sinne päin, yleensä helpoimmin valittavissa olevaan vaihtoehtoon. Tällaista kutsutaan tyydyttäväksi vastaamiseksi.


Tyydyttävässä vastauksessa vastaaja oikoo tai tekee muutoin huolimattomasti vastaamiseen tarvittavan ajatteluprosessin.



Kyselyn tekijä voi olennaisesti vaikuttaa vastausten laatuun. Vastaamisen vaikeuden minimointi ja motivaation maksimointi tuottavat tutkitusti laadukkaampia vastauksia. Vastaajaa voi esimerkiksi kyselyn alussa pyytää antamaan parhaan mahdollisen vastauksen kysymyksiin. Tällaisella pyynnöllä on todettu olevan positiivinen vaikutus vastausten laatuun.


Kysymyksiin vastaaminen vaatii runsaasti ajattelutyötä! 

Laadukkaat vastaukset saa maksimoimalla vastaajien motivaation ja tekemällä vastaamisesta mahdollisimman helppoa.


 

Zeffin käyttövalmis Henkilöstön tyytyväisyyskysely
Tutustu tarkemmin

 

Kysymyksen muodostaminen

Kysymys voidaan esittää kahdella eri tavalla: avoimena tai suljettuna kysymyksenä. Avoin kysymys kysytään nimensä mukaan avoimesti pyytäen vastaajaa vastaamaan kysymykseen omin sanoin. Suljetulla kysymyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vastaajaa pyydetään valitsemaan sopiva vaihtoehto vastausvaihtoehtojen joukosta.

Avoimien vastausten analysoinnin hankaluus on johtanut siihen, että suurin osa kysymyksistä kysytään suljettuna. Avoimien vastausten tehokas analysointi nimittäin edellyttää vastausten ryhmittelyä pieneen määrään kategorioita, mikä puolestaan vaatii huolellista ja tarkkaa ryhmittelysäännöstöjen luomista niin, että kaikki ryhmittelyprosessiin osallistuvat osaavat tulkita tuloksia samalla tavalla.

Edellämainitut käytännön ongelmat eivät kuitenkaan ole läsnä määrien arvioinnissa. Niissä avoimet kysymykset toimivat hyvin ja vähentävät virhearviointien määrä verrattuna valmiiksi luokiteltuihin vastausryhmiin. Esimerkiksi määräryhmien muodostustapa (esimerkiksi alle 1 tunti, 1-3 tuntia ja yli 3 tuntia) voi tuottaa vastaajalle (uutta) tietämystä, mikä voi puolestaan vaikuttaa vääristävästi vastauksiin.


Avoin kysymys on työläämpi analysoida, suljettu kysymys virhealttiimpi.



Joskus tutkijat ja kyselyn tekijät yhdistävät nämä kaksi vastaustapaa. Tällöin esimerkiksi kategorisessa arvioinnissa (esim. Valitse oheiselta listalta tärkein ongelma tms.) lisätään kysymykseen ”Jokin muu mikä?” -vaihtoehto. Tämä ei ole kuitenkaan tehokasta, sillä tutkimukset osoittavat, että useimmat vastaajat tällaisessa tilanteessa rajoittavat vastauksensa mieluummin johonkin ehdotetuista vaihtoehdoista avoimen kohdan sijaan.


Vastaajat valitsevat mieluummin jonkin muun kuin "Jokin muu, mikä?" -vaihtoehdon. 



Kategorisen vaihtoehtokysymyksen osalta on tärkeää lisätä kaikki olennaiset vaihtoehdot. Puuttuvat merkittävät vaihtoehdot voivat nimittäin vääristää tuloksia. Jos vastausvaihtoehdot eivät ole kattavasti tiedossa voi olla parempi kysyä avoin kysymys, kuin alkaa testaamalla selvittämään sopivia vaihtoehtoja.

Kysymystyypin valinnassa on syytä huomioida myös se, että suljetut kysymykset kärsivät avoimia enemmän oikean vastauksen arvaamisesta. Esimerkiksi koulukokeissa avoimet kysymykset tuottavat oikean ja luotettavamman arvioinnin kuin suljetut kysymykset. Avoimien kysymysten osalta huomioitavaa on puolestaan tutkimuksissa todettu lisääntyvä ”En osaa sanoa” -vastauksien määrä, vaikka vastaus olisikin tiedossa.

Seuraavaksi käydään läpi suljetun kysymyksen luomiseen liittyviä asioita ensin kategorisen kysymyksen ja sitten arvosteluasteikon osalta.


Vastausvaihtoehtojen järjestys

Vastausvaihtoehtojen järjestyksellä on todettu olevan vaikutusta vastauksen valintaan. Joissain tilanteissa järjestyksellä sanotaan olevan edellisyysvaikutus kun taas toisissa tilanteissa jälkimmäisyysvaikutus.

Edellisyysvaikutus tarkoittaa sitä, että ensimmäisenä esitetyt vaihtoehdot tulevat todennäköisemmin valituksi. Jälkeimmäisyysvaikutus tarkoittaa puolestaan sitä, että jälkimmäisenä esitetyt vaihtoehdot tulevat todennäköisemmin valituksi.

Suurin syy näille vaikutuksille on artikkelissa aiemmin käsitelty tyydyttävä vastaaminen. Eli kun vastaaja väsyy, mielenkiinto laantuu tai jostain muusta syystä vastauskyky heikkenee, vastaaja harkitsee huolellisesti vain ensimmäisiä vaihtoehtoja ja siirtyy sitten lähinnä puolueellisesti vahvistamaan ensimmäisiä ajatuksiaan myöhempien vaihtoehtojen osalta. Lisäksi useimmiten vastausvaihtoehdot esitetään hyvin uskottavassa jopa myyvässä muodossa ja näin ollen vaikutus vahvistuu.

Jälkimmäisyysvaikutus esiintyy useimmiten haastattelututkimuksessa, jossa vastaaja haastattelija luettelee ensin vaihtoehdot ja pyytää sitten vastaajaa valitsemaan sopivimman.

Vastausvaihtoehtojen järjestyksen vaikutusta voidaan pienentää satunnaistamalla vastausjärjestys. Vaikutusta voi myös vähentää pienentämällä tyydyttävän vastaamisen todennäköisyyttä tekemällä kysymyksestä helpomman vastata ja/tai kasvattamalla vastaajan motivaatiota vastata huolellisesti.


Vaihtoehtojen järjestyksellä on vaikutusta tuloksiin. Vaikutuksen voi poistaa esimerkiksi satunnaistamalla järjestyksen.


 


Arvosteluasteikon vastausvaihtoehtojen määrittäminen

Hyvin usein kyselyissä käytetään arvosteluasteikkoja kysymysten esittämiseen. Vastatessaan arvosteluasteikolle vastaaja suorittaa sovitusprosessin, jossa hän arvioi ensin omaa näkemystään käsitteellisesti (”pidän siitä paljon”) ja sitten etsii annetulta arvosteluasteikolta siihen sopivan kohdan. Jotta arvostelu onnistuisi tehokkaasti, täytyy seuraavien neljän ehdon täyttyä:

  1. Annettujen vastauspisteiden tulee sisältää koko arviointialueen.
  2. Niiden tulee olla järjestyksessä alkaen toisesta laidasta ja päättyä toiseen laitaan niin, että merkitykset eivät mene päällekkäin.
  3. Jokaisella vastaajalla tulee olla käsitys mitä kukin vastauspiste tarkoittaa.
  4. Vastaajien tulee olla samaa mieltä tästä vastauspisteiden tarkoituksesta.

Jos jokin näistä ehdoista ei täyty, syntyvän tiedon laatu tulee kärsimään.

Yksi vanhimmista arvosteluasteikkotyypeistä on viisiportainen Likert -asteikko, joka on kehitetty jo vuonna 1932. Siinä on tyypillisesti vaihtoehdot: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja  täysin samaa mieltä. Kyselyissä käytetään myös muita muunlaisia asteikkotyyppejä lähtien 2-portaisesta 101-portaiseen. Mitään yleistä standardia arvosteluasteikon vastausvaihtoehtojen määrälle ei ole olemassa. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että vastauspisteiden määrällä on vaikutusta kun halutaan maksimoida vastausten oikeellisuutta ja luotettavuutta.

Osassa vastauspisteiden määrään liittyvissä tutkimuksissa on todettu, että vastausten luotettavuus kasvaa pisteiden määrän kasvaessa, toisten osoittaessa että määrällä ei ole merkitystä luotettavuuden kannalta. Vaikka tutkimusten tuloksissa on vaihtelua, voidaan yleisesti ajatella, että pienemmillä asteikoilla (2 tai 3-portaiset asteikot) luotettavuus on heikompi kuin laajemmalla asteikoilla. Hyödyt skaalan laajentamisesta tasaantuvat 7 vastauspisteen jälkeen.

Samalla tavalla on todettu, että vastausten oikeellisuus kasvaa kun vastauspisteiden määrää nostetaan 2:sta ylöspäin. Oikeellisuuden kasvu pienenee mitä suuremmalle asteikolle siirrytään.


Vastausten oikeellisuus ja luotettavuus paranee mitä enemmän vastauspisteitä asteikolla on.


 

Vastauspisteiden määrän valinnan osalta kysymys on myös siitä onko määrä parillinen vai pariton. Toisin sanoen onko asteikolla keskipistettä. Kysymys on olennainen erityisesti kaksisuuntaisella skaalalla, jossa on neutraali keskipiste. Keskipisteen lisäämisestä on hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia. Voisi sanoa, että on olemassa kaksi koulukuntaa, toinen sen puolesta ja toinen vastaan. Keskipisteen puolesta puhuu pakotettujen vastausten tarkkuuden kyseenalaisuus ja vasta-argumentti on tyydyttävän vastaamisen riskin kasvaminen helpon neutraalin vaihtoehdon myötä.

Arvosteluasteikko voi olla yksi- tai kaksisuuntainen, riippuen siitä millaisia ääripäät ovat. Esimerkiksi eri mieltä – samaa mieltä -asteikko on kaksisuuntainen, sillä siinä ääripäät edustavat kahta eri asiaa ja niiden välissä on neutraali alue. Esimerkki yksisuuntaisesta asteikosta voisi olla “ei tärkeä – erittäin tärkeä" asteikko. Siinä mitataan vain yhtä asiaa niin, että toisessa päässä sitä on ja toisessa päässä sitä ei ole. Tästä yksi- vs. kaksisuuntaisesta ei ole kovin paljoa tutkimustietoa olemassa. Ne vähät tutkimukset viittaavat yksisuuntaisuuden olevan luotettavamman tavan kysyä. Asteikkoa määritettäessä on tärkeää kuitenkin huomata sellainen tekijä, että yksisuuntaista kysymystä ei kannata kaksisuuntaisesti. Esimerkiksi asteikko ”Erittäin turha” - ”Erittäin tärkeä” kysyy yksisuuntaista tärkeyttä kaksisuuntaisella tavalla. Parempi tapa olisi kysyä yksisuuntaisesti “ei tärkeä - erittäin tärkeä”.

Asteikon nimeämissuunnalla, eli onko se negatiivisesta positiiviseen tai päinvastoin, ei ole todettu olevan merkittävää vaikutusta vastauksiin.

Numeroiden näyttäminen tekstimääritteiden rinnalla ei vaikuta optimaaliseen tai tyydyttävään vastaamiseen. Sen todettiin kuitenkin vähentävän ääripäihin vastaamista verrattuna tilanteeseen, jossa asteikolla näytettiin pelkät tekstit. Kun numerot näytetään asteikolla, järjestyksellä on merkitystä. Jos asteikolla käytetään negatiivisia lukuja, niitä annetaan vähemmän kuin vastaavassa tilanteessa positiivisia. Verrattuna 0 - 10 asteikkoon, -5 – 5 asteikolla ensimmäiselle puolikkaalle annetaan vähemmän vastauksia.


Numeroiden näyttö tekstien rinnalla voi vähentää extreme vastaamista.



Hymiöiden käyttämisellä ei ole todettu olevan erityistä vaikutusta vastauksiin. Niiden arvellaan kuitenkin lisäävän vastaamisen miellyttävyyttä ja helpottavan vastauksen sovittamista asteikolle.


Hymiöt eivät vaikuta vastauksiin, mutta voivat tehdä vastaamisesta miellyttävämpää.



Kysymyksen visuaalisella esitystavalla eli kysymystyypillä ei ole todettu olevan suurempaa vaikutusta vastaukseen. Liukusäädin antaa samansuuntaisia tuloksia valintanappiin verrattuna. Joissain tutkimuksissa on todettu valintapainikkeella olevan alasvetovalikkoa ja liukusäädintä vähemmän vastaamattajättämisiä.


Arvosteluasteikon esitystavalla, eli kysytäänkö kysymys valintanapilla vai liukusäätimellä, ei ole suurta vaikutusta vastausten laatuun.



Zeffin käyttövalmis Asiakastyytyväisyyskysely

Kokeile käytännössä


En osaa sanoa -vaihtoehto

Joskus vastaajat eivät osaa vastata kysymyksiin ja miellyttääkseen haastattelijaa antavat vain jonkun vastauksen. Tällaisen tilanteen välttämiseksi jotkut tutkijat suosittelevat ”En osaa sanoa” -vastauksen liittämistä kaikkiin kysymyksiin ja kertomalla vastaajille, että on okei myöntää ettei osaa sanoa.

Tutkimustulokset En osaa sanoa -vaihtoehdon vaikutuksista ovat ristiriitaisia. En osaa sanoa -vaihtoehdon tarjoaminen heikensi osassa tutkimuksia syntyvän tiedon laatua, kun toiset osoittivat että sillä ei ollut vaikutusta asiaan.

Toimiiko En osaa sanoa -vaihtoehto? Se toimii hyvin tilanteissa, missä vastaajalla ei ole tietoa arvioitavasta asiasta. Toisaalta ne voivat myös rohkaista niitä vastaajia, jotka oikeasti tietävät asiasta vastaamaan etteivät tiedä. Esimerkiksi vaikka vastausväsymyksen aiheuttaman tyydyttävän vastaamisen osalta. Tutkimukset osoittavat, että En osaa sanoa -vastauksen taustalla ei ole mielipiteen puutos vaan useimmiten jotain seuraavista: tunteiden ristiriitaisuus, kysymyksen epämääräisyys, tyydyttävä vastaaminen, pelkääminen tai itsesuojelu. Näissä tilanteissa näkyvän En osaa sanoa -vaihtoehdon poistaminen voisi hyvin tuottaa enemmän arvokasta tietoa kyselyn tekijälle.


En osaa sanoa -vaihtoehdon lisäämisen hyödyllisyydestä on ristiriitaista tietoa ja sillä on havaittu olevan jopa haitallisia vaikutuksia.


 


Sosiaalinen suotavuus vääristää vastauksia

Sosiaalisesti suotava vastaus tarkoittaa vastaajan antamaa tilanteeseen sopivinta tai miellyttävintä vastausta, mikä ei välttämättä kuvasta hänen oikeaa asennettaan tai mielipidettä asiasta. Esimerkkejä tällaisesta on lukuisia ja tunnetuimmat niistä liittyvät vastaajan itse raportoimiin henkilökohtaisiin piirteisiin, huumeiden käyttöön ja seksuaaliseen käyttäytymiseen. Muita tilanteita, joissa sosiaalisesti suotavia vastauksia ilmenee ovat mm. kysymykset liittyen tulotasoon, uskontoon, isänmaallisuuteen, suvaitsevaisuuteen, hyväntekeväisyyslahjoituksiin sekä vastaajan henkisiin ja fyysisiin ominaisuuksiin.

Vastaajan halukkuuden vastata arkoja aihepiirejä käsitteleviin kysymyksiin on todettu kasvavan ja sosiaalisen suotavuuden kynnyksen laskevan, kun vastaaja täyttää tutkimuslomakkeen itse. Kyselyn anonymiteetin on todettu vähentävän sosiaalisen suotavuuden vaikutuksia, mutta sekään ei täysin poista sitä. Tämä mm. sen vuoksi, että vastaajat eivät välttämättä halua ajatella itseään negatiivisessa valossa.

Yksinkertaisia neuvoja sosiaalisen suotavuuden vähentämiseen voisi olla anonymiteetin lisäksi sanojen valinta niin, että asia kysytään neutraalissa tai positiivisessa valossa. Toinen tapa on kysyä asiaa epäsuorasti niin, että vastaaja ei ole henkilökohtaisesti vastuussa asiasta. Esimerkiksi kysymys “Oletko tavannut tällaista käytöstä työpaikalla” tuottaa todennäköisemmin rehellisempiä vastauksia kuin kysymys “Olen käyttäytynyt tällä tavalla”. Sama voi tapahtua käyttämällä kysymyksissä me-muotoa minä-muodon sijaan.


Vastaajilla on taipumus antaa sosiaalisesti suotavia vastauksia rehellisten mielipiteiden sijaan.


 


Kysymysjärjestys

Yleinen kysymysjärjestys kyselyssä vaikuttaa vastaajaan kolmella tavalla: vaikuttaa motivaatioon, edistää oppimista ja tuottaa väsymystä.

Ensimmäiset kysymykset muodostavat vastaajalle ensivaikutelman kyselystä eli mitä on odotettavissa, mikä puolestaan vaikuttaa erityisesti vastaajan haluun vastata kyselyyn. Ensimmäisten kysymysten tulisi olla vahvasti aiheeseen ja kyselyn merkityksellisyyteen liittyviä, kiinnostusta lisääviä ja mahdollisimman helppoja vastata. Tämä on usein syynä sille, että taustatiedot kysytään kyselyn alussa.


Hyvä ensivaikutelma lisää motivaatiota kyselyyn vastaamiseen. Se syntyy helposti vastattavilla ja kyselyn merkitystä korostavilla kysymyksillä.



Yleisesti ajatellaan, että alkupään kysymykset ovat herkempiä virheille, sillä asiasuhdetta ei ole vielä päässyt syntymään tai vastaaja ei ole vielä oppinut hänen rooliaan. Varsinaista näyttöä tästä kuitenkaan ei ole.

Vastaajan oppiminen on yleensä hyvä asia. On olemassa kuitenkin todisteita siitä, että esimerkiksi polutuslogiikan oppiminen voi vaikuttaa negatiivisesti vastaamiseen. Toisin sanoen, kun vastaaja huomaa, että esimerkiksi kyllä vastaus tuottaa jatkokysymyksiä, hän vastaa eri tavalla välttääkseen jatkokysymyksiä. Tämän vuoksi jossain tilanteissa voi olla parempi kysyä kaikki tarvittavat poluttavat kysymykset kerralla.


Vastaajan oppiessa polutuksen hän voi vastata eri tavalla välttääkseen jatkokysymykset.



Kyselyn loppupuolella oleviin kysymyksiin voi vaikuttaa vastaajan vastausväsymys, jonka on todettu näkyvän mm. vastausten puuttumisena, normaalia myötäilevämpinä vastauksina ja vähemmän tarkempina vastauksina. Nämä vaikutukset näkyvät erityisesti silloin, kun vastaaja vastaa kysymyksiin itsenäisesti. Haastattelututkimuksessa vaikutus on pienempi.


Vastaajat väsyvät ja loppupään vastaukset eivät välttämättä ole yhtä tarkkoja.



Johdonmukainen kysymysten ryhmittely auttaa vastaajaa vastauksen vastaamisessa tehden vastauksen kehyksen on selkeämmäksi. Kysymysten ryhmittelyn vaikutuksista vastauksiin löytyy kuitenkin vain ohuelti selkeitä tutkimustuloksia.

Kysymysryhmän sisällä myöhempien kysymysten on todettu olevan lähempänä koko aihealueen keskiarvoa, minkä voisi päätellä johtuvan siitä, että vastaaja on valmiimpi vastaamaan kysymyksiin tietojen ollessa tuoreessa muistissa.

Joissain tilanteissa vastaaminen asiaa taustoittaviin kysymyksiin voi auttaa vastaajaa muistamaan asioita, mutta se voi myös toimia kyselyn tekijää vastaan. Esimerkiksi kysyttäessä yleistä onnellisuutta, edeltävien kysymysten on todettu vaikuttavan annettuun arvioon. Kun yleinen asia kysytään spesifisen asian jälkeen ja vastaaja voi jättää pois aiemmin kysytyn asian pois yleiseen kysymyksen vastauksesta. Hyvä neuvo on lähteä liikkeelle yleisemmistä kysymyksistä ja päättää täsmällisempiin kysymyksiin.

Toinen sisällöllisen kysymysjärjestyksen vaikutus on vertailun syntyminen. Tunnettu esimerkki tällaisesta on koe, jossa amerikkalaisilta toimittajilta kysyttiin pitäisikö heidän ottaa vastaan neuvostotoimittajat vai ei. Jos kysymykset järjesteltiin niin, että ensin kysyttiin pitäisikö Neuvostoliiton ottaa vastaan amerikkalaistoimittajat ja sitten pitäisikö USAn ottaa vastaan neuvostotoimittajat, niin tulos oli hyvin paljon suosivampi kuin jos kysymykset esitettiin toisin päin.

Myös kontekstuaalisen vertailun tuottaminen voi vaikuttaa vastauksiin. Esimerkiksi istuvasta presidentistä annetut arviot voivat olla erilaisia, jos ensin kysytään arvioita aiemmasta hyvin suositusta presidentistä verrattuna tilanteeseen, jossa kysytään ensin aiemman epäsuosioon päätyneen presidentin arvioita.

Kontekstin vaikutukset voivat olla arvaamattomia, mutta lähes aina niiden on todettu tapahtuvan kun kyseessä on toisiinsa liittyvät aiheet.

 


Kysymyksen sijainti ja konteksti voi synnyttää vertailua, mikä vaikuttaa vastauksiin.





Lopuksi vinkkejä kysymysten muodostamiseen...

Kysymystekstin muodostamiseen löytyy lukuisia ohjeita niin tieteellisestä kirjallisuudesta kuin kyselyntekijöiden käyttökokemuksista. Tässäpä yksi ohjelistaus Jon A. Krosnickin ja Stanley Presserin mukaan. 

Hyvä kysymys...

  • kysyy vain yhtä asiaa
  • sisältää yksinkertaista kieltä ja tuttuja sanoja (ei teknisiä termejä, jargonia tai slangia)
  • muodoltaan kohdennettu ja konkreettinen (ei sisällä yleisiä tai abstrakteja muotoja)
  • on lauserakenteeltaan mahdollisimman yksinkertainen
  • sisältää vain tyhjentäviä ja toisensa poissulkevia vastausvaihtoehtoja
  • ei sisällä monimerkityksellisiä sanoja ja tähtää siihen, että kaikki vastaajat ymmärtävät asian samalla tavalla
  • ei ole johdatteleva
  • ei ole kielteisessä muodossa

Vinkkejä kysymysten järjestämiseen

  • Ensimmäiset kysymykset tulee olla helppoja ja mukavia vastata. Niiden tulee myös muodostaa asiayhteys vastaajan ja tutkijan välille.
  • Ensimmäisten kysymysten tulee tehdä selväksi kyselyn teema
  • Saman aihealueen kysymykset on hyvä ryhmitellä
  • Saman aihealueen kysymyksissä kysytään ensin yleiset kysymykset ja sitten vasta yksityiskohtaisemmat kysymykset
  • Arkojen aihealueiden kysymykset tulee kysyä kyselyn lopussa
  • Käytä polutusta ja vältä kysymästä kysymyksiä, jotka eivät koske vastaajaa


Lue lisää:
Marsden, P., and Wright, J. (Eds.). (2010). Handbook of survey research (2nd ed.)
DeCastellarnau, A. Qual Quant (2018) 52: 1523. https://doi.org/10.1007/s11135-017-0533-4



Jaa blogi

ZEF kyselytyökalu - Aloita ilmaiseksi

Lue myös:

Asiakaskokemus Henkilöstön hyvinvointi Kyselyt Tiedolla johtaminen

Laadullinen tutkimus

Laatumielikuvien selvittäminen digitaalisessa kyselyssä Laadullinen tutkimus tarkastelee tutkittavan ilmiön laatuun, ei ...

Kyselyt Tiedolla johtaminen Johtaminen muutoksessa

Varmista korkea tasalaatuisuus monipuolisella arvioinnilla

Uutta: Caf-arviointikehys nyt Zeffissä Olemme toteuttaneet Zeffiin kansainvälisesti käytetyn Caf (Common Assessment Fram...

Kyselyt Tiedolla johtaminen

Raportti: Näistä asioista suomalaiset unelmoivat

"A dream you dream alone is only a dream. A dream you dream together is reality." John Lennon