<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=115745&amp;fmt=gif">
zef_logo.png
Ë
Gillion Vaughn Gillion Vaughn • tammikuuta 3, 2018

Kyselyt haltuun - mikä ihmeen vastausharha?


Kyselyt haltuun - mikä ihmeen vastausharha?

Vastausharha on tilastollinen termi, joka kuvaa yksinkertaista tilannetta, jossa vastaajat eivät välttämättä vastaa kyselyyn täysin rehellisesti tai tarkasti. Pahimmillaaan tämä vääristää kyselyn tuloksia ja voi johtaa vääriin loppupäätelmiin.

Käsittelen tässä blogitekstissä viittä yleisintä syytä vastausharhan syntyyn. Vaikka asia saattaa kuulostaa oudolta, älä huoli, sillä käytännön tasolla asia ei ole niin monimutkainen. Ymmärtämällä syyt vastausharhojen takana, opit tekemään parempia kyselyitä ja tulkitsemaan tarkemmin kyselyillä kerättyä tietoa. 

1. Ihmiset haluavat sanoa "kyllä"

Osa meistä päätyy vastaamaan "kyllä" mihin tahansa meille esitettyyn kysymykseen. Saatamme esimerkiksi ensin vastata myöntävästi kysymykseen siitä, että viihdymme mieluiten yksin ja muutama minuutti myöhemmin vastaamme myöntävästi täysin päinvastaiseen väittämään.

Vastaajien motiivina ei ole valehtelu, mutta pohtiessaan heille esitettyjä väittämiä, he muistelevat aikaisempia kokemuksiaan - esimerkiksi aikaa, jolloin he saivat olla yksin ja pystyivät lukemaan hyvää kirjaa rauhassa ja hetkeä myöhemmin sitä, kun he viettivät hyvässä seurassa joulua.

Näissä tapauksissa vastaajat yrittävät vastata rehellisesti, mutta heidän mielessään syntyy skenaarioita, jotka saavat heidät vastaamaan "kyllä" jokaiseen kysymykseen.

2. Ihmiset toimivat eri tavoin, kun he osallistuvat tutkimukseen

Vastaajat saattavat antaa vääristyneitä vastauksia vain siksi, että he ovat vastaamassa kyselyyn. He eivät suoranaisesti valehtele tai yritä tietoisesti vaikuttaa tuloksiiin, vaan pyrkivät olemaan "hyviä" vastaajia. Joissakin tapauksissa vastaajat katsovat, että kyselyn tulos on heille tai yritykselle tärkeä, jolloin he pyrkivät antamaan "oikeita" vastauksia - riippumatta mielipiteiden todellisesta laidasta. 

3. Ihmiset käyttävät asteikon ääripäitä

Kaikki ihmiset eivät käytä kysymyksen koko vastausasteikkoa, vaan ainoastaan sen ääripäitä. Esimerkiksi kysyttäessä asteikolla 1-5, toiset valitsevat aina joko arvosanan 1 tai 5. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä liittyy usein tiettyihin kulttuurisiin asenteisiin.

On olemassa keinoja, joiden avulla tämän kaltaisia vastauksia voidaan ottaa huomioon. Esimerkiksi ZEF-menetelmä on tilastollinen keino, joka normalisoi vastaukset käyttämään samaa skaalaa. Se voi olla erityisen hyödyllinen tasapainottamaan jatkuvien ääripäiden vastauksien aiheuttamaa vääristymää. 

4. Ihmiset haluavat näyttäytyä "hyvinä ihmisinä"

Tietyissä tilanteissa osa meistä tuntee painetta vastata tietyllä tavalla. Esimerkiksi kysyttäessä arkaluonteisista asioista, kuten rasismista. Tällaisten kysymysten parissa ihmiset voivat tuntea olevansa velvollisia esittelemään itsensä paremmassa valossa kuin mitä he oikeasti ajattelevat.

 5. Ihmiset kokevat asteikon eri tavalla

Meillä on usein erilaisia käsityksiä kyselyissä käytetyistä asteikoista. Jotkut saattavat ajatella, että skaalalla 4-10 arvosana seitsemän on hyvä. Osalle arvonsana seitsemän on heikko arvosana.

Tuloksia tulkittaessa on hyvä ymmärtää, että yksilölliset mielipiteemme ja kokemuksemme vaikuttavat siihen, kuinka koemme eri asteikot. Yksi tapa välttää virheelliset tulkinnat on sanojen hyödyntäminen numeroiden sijasta. Esimerkiksi asteikkona voisi olla "eri mieltä - samaa mieltä" asteikon 1-5 sijaan. Tämän takia kysymysten sijaan suosittelenkin käyttämään väittämiä.

On hyvä muistaa, että useimmat meistä eivät pyri antamaan virheellisiä vastauksia, vaan vastausharha on luonnollinen osa ihmisten vastaamista. 

Lataa ilmainen kyselyopas! Tutustumalla tämän oppaan vinkkeihin opit keräämään laadukasta tietoa päätöksentekonne tueksi.

New Call-to-action


Gillion Vaughn

Kirjoittaja Gillion Vaughn

Gillion is a science communications specialist and content producer at ZEF. She's a CITI certified researcher with a graduate background in statistical analysis and research methodology. She's specialized in research and science writing and is a self-proclaimed data lover and truth seeker. Her goal is to make scientific literacy and critical thinking interesting, fun and accessible to the whole wide world.