Kuinka käyttää Likert-asteikkoa tarkan mielipiteen selvittämisessä
Usein kuulee mietittävän, millainen asteikko on sopivin kyselyjä toteutettaessa. Olemme Zeffillä tottuneet käyttämään kuhunkin tilanteeseen sopivimpia asteikkoja ja mielestämme valinta tulisi tehdä sen mukaan, mikä asteikko on vastaajaryhmän kannalta sopivin. Paljon käytettyjä asteikoita ovat mm. asteikko 1 - 10, kouluarvosana ja Likert-asteikko. Viimeksi mainittua käytetään usein mielipide-erojen selvittämisessä.
Likert-asteikko on luokitteluasteikko, joka osoittaa eron arvioitavien kohteiden laadussa. Kyseessä on välimatka-asteikko eli sen arvot ovat suuruusjärjestyksessä. Likert-asteikko on edelleen laajasti käytössä, vaikka se on jo lähes 90 - vuotias: Likert julkaisi asteikkoa käsittelevän artikkelinsa vuonna 1932*. Arvioinnin kohteet ovat alunperin olleet nimenomaan mielipiteitä. Vaikka Likert-asteikolla viitataan useimmiten viisiportaiseen arviointiin, on käytetty myös 7-portaista asteikkoa.
Likert-asteikon arvoja tulkitaan siten, että kuhunkin väittämään saadun arvon katsotaan osoittavan mielipiteen voimakkuutta. Asteikon ääripäät edustavat vastakkaisia kantoja arvioitavaan väittämään, esimerkiksi vaihtoehtoja 5=”ehdottomasti samaa mieltä” ja 1=”ei lainkaan samaa mieltä”.
KUVA. Esimerkki Likert-asteikosta.
Väittämiin saatujen vastausten vertailu toisiinsa eli mielipide-erojen selvittäminen on yleensä toimivin tapa käyttää asteikkoa. Esimerkiksi voidaan selvittää, missä väittämissä vastaajat ilmaisevat voimakkaimmat myönteiset tai kielteiset kannat. Vastausten perusteella voidaan päättää, minkälaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä.
Likert-asteikon käyttö
Likert-asteikon tyypillisiä käyttötapoja ovat mm. markkinatutkimus-, asiakastyytyväisyys- ja mielipidekyselyt. Olen itsekin käyttänyt Likert-asteikkoa vuosien mittaan lukuisissa tilanteissa niin asiakastyytyväisyyden, kuin työhyvinvoinnin kehittämisenkin yhteydessä. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa asteikkoa asiakastyytyväisyyden selvittämiseen, mutta Likert-asteikon käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun se on asiakasryhmälle tuttu.
Likert-asteikkoa arvostellaan usein siitä, että se antaa ”liian helpon” mahdollisuuden vastata neutraalisti vaihtoehdon 3 mukaisesti. Tästä huolimatta asteikkoa käytetään laajasti. Mitkä mahtavat olla sen suosiota selittävät tekijät?
- Likert-asteikko on vakiintunut käyttöön ja tuttu nimenomaan kyselyiden ja mielipiteiden selvittämisen yhteydessä.
- Asteikko voidaan kokea myös vähemmän latautuneeksi, kuin vaikkapa suomalainen kouluarvosana-asteikko, 4 - 10, jota sitäkin toisinaan näkee käytettävän kyselyissä.
- Viisiportaisen asteikon ei mielletä pakottavan vastaajaa ottamaan positiivista tai negatiivista kantaa, mikä voi tukea korkeampia vastausprosentteja.
Likert-asteikon soveltaminen digitaalisissa kyselyissä
Digitaaliset arviointityökalut mahdollistavat puhdasta viisiportaista asteikkoa tarkemman, portaattoman arvioinnin, jossa Likert-asteikko voidaan lisätä kyselytyökaluun vastaamista helpottamaan. Näin sovellettuna Likert-asteikko auttaa kyselyyn vastaajaa asemoimaan vastauksensa, mutta samanaikaisesti digitaalinen arviointityökalu mahdollistaa vastausten tarkemman analyysin, mikäli tarvetta tähän on. Kyselyissä, joissa arviointikohteiden keskinäisten suhteiden vertailu vaatii erityistä tarkkuutta, voidaan tukena käyttää normeerattua menetelmää (lue lisää).
*Likert, R. 1932. ”A Technique for the Measurement of Attitudes," Archives of Psychology, No.140, 1932.
Lue seuraavaksi:
Työkalut tutuiksi: Zeffi tutkimuskäytössä