<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=115745&amp;fmt=gif">
zef_logo.png
Ë
Anne Seppälä Anne Seppälä • huhtikuuta 3, 2017

Kannattaako kyselyn vastaajia palkita?


Kannattaako_kyselyn_vastaajia_palkita.png

Palkitseminen on tunnettu tapa kannustaa ihmisiä kyselyjen pariin ja useimmat meistäkin ovat varmasti intoutuneet vastaamaan yllykkeiden innostamana. Kokosimme oheen näkemyksiämme palkitsemiskäytäntöihin, joissa tiedon kerääminen ei sotkeudu vastaajien palkkiohakuisuuteen tai kaada budjettiasi.

Vastauksia tiedon kustannuksella – vai toisinpäin?

Korkeat vastaajamäärät näyttävät hyvältä, mutta vastausten tulisi myös tarjota laadukasta tietoa. Lähtökohtaisesti palkitsemiseen päätyminen on aina riski, sillä palkkio voi ohjata vastaajan motivaatiota kyselylle epäedulliseen suuntaan. Ämpärijonoissa kulutettu aika ei ole ennenkään tuntunut liian pitkältä ilmaisen tuotteen toivossa. Mikäli vastaaja siis motivoituu ensisijaisesti palkkiosta kyselyn aihepiirin ja tarkoituksen sijaan, voimme povata epätasaisuutta myös kerätyn tiedon suhteen. Kyselyn sisäisten tavoitteiden asettamiseksi onkin tärkeä ymmärtää suuremman vastausprosentin tuottavan myös turhempaa tietoa, siinä missä pienempi otanta voi tarjota tiedon tasolla valtavasti.

Lähtökohdat vastaajien tavoittamiseksi ja osallistumisen sitouttamiseksi ovat erilaiset riippuen siitä, millainen suhde vastaajilla on yritykseesi sekä käsiteltävään aiheeseen. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyssä yrityksen tunteminen on vastaajalle etu, jolloin myös kysymyksillä voidaan tavoitella konkreettisia huomioita ja parannusehdotuksia pienemmälläkin kannustimella. Kysymysten kuormittavuus voi ajaa vastausprosentit alamäkeen, mikäli vastaajalla ei ole suhdetta tarkasteltavaan aiheeseen tai tahoon ja jos vastaamisesta saatava hyöty ei ole tarpeeksi motivoiva. Toisaalta liian kiinnostava palkkio voi ohjata vastaamaan, vaikka asiasta ei tietäisikään juuri mitään. Tällöin kerrytetty tieto ei tuota kyselyn laatijalle odotettua hyötyä. Korkea vastausprosentti ei siis ole itseisarvo, mikäli tietoon ei voi luottaa.

Palkitse motivaatiosta

Palkkion valitseminen nousee arvoon arvaamattomaan, kun pohditaan motivaation ja vastausten laadun suhdetta. Arvat, hedelmäkorit, makeiset ja mainoslahjat ovat palkkiokentän klassikoita, mutta vetävät helposti puoleensa myös palkkion kalastelijoita. Palkkiota olisikin hyvä lähteä miettimään tavoiteltavan kohderyhmän ja ryhmän motivaatiotason mukaan: millaisella kyselyllä ja kannustimella tavoitamme oikean yleisön, jolla on juuri meitä hyödyttävää tietoa? 

Otetaan esimerkiksi verkkokauppa ja asiakastyytyväisyyskysely. Mikäli asiakas mieltää vastaamisen tuottavan konkreettista hyötyä, kuten parannusta asiakaskokemukseen tai tuotevalikoimaan, on motivaatio jo tällöin varsin kohdallaan. Tällaisissa tilanteissa sopivana palkkiona voisi toimi esimerkiksi verkkokauppaan osoitettu alennuskoodi, sillä ensisijaisesti palkkio houkuttelee jo verkkokaupan nykyisiä käyttäjiä, joilla on tarvitsemamme tieto. Mikäli tarjoaisimme palkkioksi kahvipaketin, verkkokauppakäyttäjien lisäksi myös kahvin ystävät olisivat pian kannoillamme. Vastaajien epätasainen sitoutumisaste verkkokaupan toimintaan tuottaisi hajontaa myös vastaajilta kerätyn tiedon laatuun.

Palkitsemiskäytännön tarkoituksenmukaisuutta tulisikin arvioida kyselykohtaisesti. Esimerkiksi työyhteisön sisäisiä ristiriitoja ja tulehtunutta ilmapiiriä olisi varsin ironista lähteä tutkimaan kyselyllä ja tarjota siitä vielä palkkiotakin, kun työympäristö itsessään ei palkitse yksilöä. Ennen palkitsemispäätöstä tulisikin miettiä, minkälaisissa tilanteissa voimme olettaa vastaajien haluavan vaikuttaa omasta tarpeestaan, halukkuudestaan ja milloin tarvitsemme ulkopuolista näkemystä kannustimen siivittämänä.

Suunnittele budjettisi

Palkkiot voivat aiheuttaa suuren yksittäisen menoerän budjettiisi tilaus- ja toimituskustannuksineen. Palkitsemistarpeen tunnistaminen onkin ensisijaista, kun kyselyn toteuttamista lähdetään miettimään. Parhaimmassa tapauksessa teemme taloudellista säästöä, kun emme automaattisesti tarjoa palkkiota vaan pystymme löytämään vastaajien luontaisen motivaation.

Mikäli palkitseminen nähdään välttämättömänä ja palkkion kohdentaminen sen sallii, aineettomat palkkiot ovat ystävällisempi ratkaisu sekä lompakolle että ympäristölle. Tavanomaisuudesta poikkeaminen on virkistävää myös vastaajien silmissä. Jo aiemmin mainittu alennuskoodi on yksi hyvä vaihtoehto, minkä lisäksi erilaisten elämysten tarjoaminen sekä organisaation että muiden verkostojen tilojen ja palveluiden puitteissa on huomionarvoinen mahdollisuus. Lisäksi organisaatio voi ottaa palkitsemisen osaksi yhteisövastuun suunnitelmaansa ja kiittää vastaajia harjoittamalla hyväntekeväisyyttä tai tukemalla paikallista junioritoimintaa.

Yhteenvetona kannustammekin sinua pohtimaan seuraavia asioita:

1. Mikä on kyselysi ensisijainen tarve, tavoite ja kohderyhmä?
2. Onko palkitseminen välttämätöntä tiedon keräämiseksi? Jos vastaat kyllä, niin:
3. Millaisella palkkiolla motivoit kohderyhmäsi?
4. Miten saat pidettyä kulut aisoissa?

Kohdentamalla oikein saat vastauksistasi parhaan hyödyn. Palkitsemalla oikein voit tarjota motivaatiota juuri sille kohderyhmälle, jonka haluatkin tavoittaa, mutta jonka sitouttaminen vaatii hieman ylimääräistä kannustusta.

Haluatko oppia lisää kyselyiden tekemisestä? Lataa ilmainen oppaamme aiheesta:

New Call-to-action


Anne Seppälä

Kirjoittaja Anne Seppälä

Customer Project Specialist and passionate about communication, cultures and pistachio flavored ice cream.




Ota yhteyttä

Palvelemme kaikissa kyselyihin liittyvissä asiakastarpeissa. Jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun välittömästi yhteyttä.