zef_logo.png
Ë
Tuomas Haapsaari Tuomas Haapsaari • joulukuuta 30, 2015

Miksi hyvä johtaja janoaa tietoa?


Dont_try_toescape_your_reality.Make_it_everythingyou_want_it_to_be_1.png

Luin juuri erittäin hyvän kirjan: The Big Data Driven Business. Kirja käsittelee keinoja dataohjautuvan yrityksen rakentamiseen. Kun tietoa kerätään ja visualisoidaan fiksusti, niin päätökset ja toiminnan priorisointi on huomattavasti helpompi tehdä. Usein yrityksillä on valtavasti piilossa olevaa tietoa, jota ei ole hankittu yrityksen käsiin. Juuri tämä tieto saattaisi olla ratkaisevassa roolissa yrityksen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Laadukas tieto vähentää turhaa tekemistä ja tuo tärkeät tehtävät esille.

Tämä kirjoitus käsittelee kyselyiden hyödyntämistä tiedonlähteenä. Muutama vuosi sitten minulle avautui, että hyvät kyselyt toimivat ikään kuin peilinä todellisuudelle. Tämä todellisuus on aina olemassa, tiedetään sitä tai ei. Eli kyselyn avulla ei kerätä mitään ihmeellistä tietoa tai synnytetä uutta todellisuutta, vaan selvitetään olemassaoleva nykytila mahdollisimman kattavasti.

Mietipä, millaista yrityksen johtaminen olisi ilman laadukasta tietoa. Ilman todellisuuden tiedostamista hyvä johtaminen olisi miltei mahdotonta. Hyvä data toimii erinomaisena välineenä kaiken toiminnan priorisoinnissa.

Olen kuitenkin törmännyt sellaisiinkin tilanteisiin, jossa todellisuutta ei haluta tietää.

Miksi?

Tähän on varmasti montakin syytä. Itselleni tuli mieleen ainakin seuraavat:

1. Poissa silmistä, poissa mielestä

Perinteinen sanonta kuuluu: Poissa silmistä, poissa mielestä. Todellisuuden tietämättömyys ei kuitenkaan poista todellisuutta olemasta. Sitä vaan ei ole omassa mielessä.

2. Pitkäjänteisyyden puute

Jos yrityksellä ei ole yhteistä unelmaa tai pitkäjänteistä suunnitelmaa, niin usein ei olla valmiita tekemään uhrauksia ja investointeja. Olisi kuitenkin hyvä miettiä pidemmälle ja satsata pitkäjänteiseen kehitykseen.

3. Pelätään todellisuuden olevan huonompi kuin se oikeasti on

Saatetaan pelätä todellisuuden olevan niin huono, että esim. henkilöstökyselyä ei edes tehdä. Kuitenkin usein tuloksen positiivisuudesta yllätytään. Haasteita yrityksissä aiheuttaa usein väärinymmärrykset ja keskustelun puute, jotka saa usein selvitettyä puhumalla asioista. Ensin vain tulisi tietää, mistä pitäisi puhua.

4. Aiheuttaa lisätöitä

Usein todellisuuden selvittäminen nähdään merkityksettömänä lisätyönä. Entäpä jos nykytilan ymmärtäminen vähentäisikin töitä, kun tekeminen voidaan priorisoida tärkeisiin ja vaikuttaviin asioihin ja turhiin tehtäviin ei käytetä enää aikaa.

5. Perinteisillä kyselytyökaluilla todellisuus on vaikea selvittää

Ei ehkä luoteta, että kyselyn avulla saataisiin oikeasti laadukasta tietoa tietoa yrityksen todellisuudesta. Asiakastyytyväisyysindeksi 3,73 ei tarkoita juuri mitään. Asiakaspalautekyselyn tuloksen avulla tulisi saada ymmärrys tärkeimmistä vahvuuksista ja tärkeimmistä kehityskohdista, jotta priorisointia voitaisiin luotettavasti tehdä.

Tunnepohjaiset mittarit

Nykypäivänä työtyytyväisyyden lisäksi on tullut uusia työhyvinvointimittareita, kuten innostuneisuuden mitaaminen, sitoutuneisuuden mittaaminen ja fiiliksen mittaaminen. Näiden tarkoituksena on peilata henkilöstön tunnemaailmaa ja mielialoja. Niiden on ymmärretty vaikuttavan valtavasti ihmisen tuottaman työn laatuun ja sitä kautta yrityksen tulokseen.

Lähtökohta on se, että jokainen ihminen hallitsee itse omat ajatuksensa ja mielensä. Näin on, mutta haasteena on se, että monet eivät kykene siihen kovinkaan hyvin. Ihmisillä ei välttämättä ole siihen työkaluja, ymmärrystä tai mielenlujuutta. Toisille myös ulkoiset asiat vaikuttavat omaan mieleen enemmän kuin toisille.

Näiden tunneperäisten mittareiden tarkoituksena onkin selvittää todellisuus ja nykytila, jotta johtajana voit auttaa ja tukea henkilöstöä henkisessä kasvussa. Lisäksi voit löytää ulkoisia tekijöitä, joita korjaamalla voit edesauttaa henkilöstön hyvinvointia. Usein nämä ratkaisut eivät kuitenkaan vaadi rahallista satsausta, vaan enemmänkin henkistä tukea ja kuulluksi tulemisen tunnetta.

Itse vertaisin tunnepohjaisia mittareita kuntotestiin. Samoin kuin oma mieli, niin oma kuntokin on meidän omissa käsissämme. Jos olisimme täydellisiä mielen ja kehon hallitsijoita, niin olisimme kaikki huippukunnossa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Näin ei kuitenkaan ole ja tarvitsemme ulkopuolisia tsemppareita, kuten valmentajia ja johtajia. Kuntotestin tarkoituksena on mitata fyysinen kunto eri suoritteiden avulla. Kun nykytila tiedetään, niin on helpompi luoda treeniohjelma tulevaisuuden tavoitteisiin peilaten.

Johtaja käyttää erilaisia mittareita henkisinä kuntotesteinä, joiden avulla hyvinvoinnin lähteitä löydetään ja esteitä voidaan poistaa. Kun kysely on kuin todellisuuden peiliin katsomista, niin sitä tulisi tehdä usein, jotta tilanteesta pysytään kärryillä. Kerran vuodessa tehtävät kyselyt kannattaisikin vaihtaa lyhemmiksi ja tiheämmin tehtäviksi pulssi-tyylisiksi mittareiksi. Vuosi on pitkä aika ja siinä ehtii tapahtua monenlaista.

Lataa tästä valmis kyselypohja ja opas henkilöstön innostuneisuuden mittaamiseen!

Innostuneisuuden arviointi

Tuomas Haapsaari, CMO

 




Ota yhteyttä

Palvelemme kaikissa kyselyihin liittyvissä asiakastarpeissa. Jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun välittömästi yhteyttä.