zef_logo.png
Ë
ZEF ZEF • maaliskuuta 24, 2015

Kuinka teet henkilöstökyselyn, jonka tuloksista on oikeasti hyötyä?


Työtyytyväisyyskysely

"Jaaha, työtyytyväisyyskysely takanapäin ja 95% näyttää taas olevan kaikkeen todella tyytyväisiä. Hienoa, voidaan jatkaa samaan malliin!"

Mutta hetkinen... Eikö tämä tarkoita, että 5% yrityksesi henkilöstöstä ei ole täysin tyytyväisiä? Jos yrityksessäsi on vaikkapa sata työntekijää, tarkoittaa tulos, että viidellä työntekijälläsi on jostain syystä huono fiilis. Tämä ”huono” palaute ei välttämättä kritisoi johtamiskäytäntöjäsi, vaan saattaa liittyä esimerkiksi puutteellisiin työvälineisiin, jotka kyllä olisivat helpostikin täydennettävissä, kun vain tiedettäisiin mitä ja kenelle hankkia.

Miksi anonymiteetti tulisi poistaa?

Perinteisesti henkilöstökyselyissä nojataan tiukkaan anonymiteettiin. Usein tausta-ajatuksena on, että kritiikkiä ja toiveita on helpompaa antaa nimettömänä. Ajatellaan, että työntekijä uskaltaa vastata totuudenmukaisen mielipiteensä pelkäämättä esimerkiksi oman asemansa tai ylenemismahdollisuuksiensa huononemista.

Kyselyä voi kuitenkin ajatella ikään kuin peilinä sille, miten hyvin yrityksesi eri toiminnot ovat onnistuneet. Jos vastaajat ovat anonyymejä, on peili hieman sumuinen. Jos esimerkiksi joku vastaajista kokee, ettei saa työlleen kaipaamaansa arvostusta, sinun on vaikeaa tehdä korjaustoimenpiteitä, kun et tiedä, kenestä on kyse.

Kuvitellaanpa tilanne, jossa Pertin selkää on jomottanut jo sieltä kultaiselta 80-luvulta lähtien huonosta työergonomiasta johtuen - ja siksi hän kuuluu tuohon edellä mainittuun 5 prosenttiin. Uutta työpöytää ei kuitenkaan ole kuulunut, koska anonyymisti tehty työtyytyväisyyskysely ei ole vienyt hänen toivettaan eteenpäin. Pertti taas ei sisukkaana suomalaisena halua turhista nostaa meteliä, ”kyllähän tämä taas tästä ja sitä rataa”...

95% on hieno luku. Kyselyitä tehdään kuitenkin, jotta vastaajien ääni saataisiin kuuluviin - sen vuoksi, että voit keskittyä siihen 5 prosenttiin: kehittyäksesi ja kehittääksesi toimintaasi yltäen entistäkin parempiin tuloksiin. Pertti on osa tuota 5 prosenttia, jonka ääni pitäisi saada kuuluviin – tuo osa työyhteisöä kilkuttelee hälytyskelloaan jo ties kuinka monetta kertaa ja odottaa, että heitä kuultaisiin. 

Henkilöstökyselystä hyötyy jokainen työyhteisön jäsen

Henkilöstökyselyn tavoitteena on selvittää henkilöstösi tyytyväisyyden tila ja siihen johtavat syyt. Johtajalle, joka todella haluaa huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista, se 5% on luku, johon paneudutaan. Johtajana haluat tietää, kenestä työntekijöistäsi on kyse – jotta pääset suoraan vaikuttamaan asiaan koko yrityksesi hyväksi. Johtajana sinä varmasti haluaisit kehittää Pertin fiilistä, etkä vain keskittyä prosentteihin ja "ihan hyvin meillä menee" –mututuntumaan.

Henkilöstökysely, johon työntekijät vastaavat omilla nimillään takaa, että kyselyn kohteena ja hyötyjänä on jokainen työyhteisöön kuuluva yksilö. Onnistuneen henkilökyselyn tarjoama peilikuva ei kerro esimerkiksi sitä, kuinka työntekijät ovat onnistuneet – eikä tarkoituksena ole hakea syyllisiä, vaan yksinkertaisesti peilataan omaa tekemistä, jotta sen kehittäminen olisi mahdollista.

Siksi ehdotammekin uudenlaista lähestymistapaa: anonymiteetti pois työtyytyväisyyskyselyistä ja vastaajien nimet esiin.

Kuinka toteutat henkilöstökyselyn ilman anonymiteettia?

Valitse työpaikaltasi puolueeton työntekijä joka pääsee näkemään kyselyyn vastanneiden nimet ja selvittää syyt tyytymättömiin palautteisiin. Puolueeton henkilö tarkoittaa ketä tahansa työyhteisön jäsentä, johon kaikki työntekijät luottavat. Tämä henkilö vie kehitystä kaipaavat toimenpiteet eteenpäin toimitusjohtajan pöydälle.

Tuloksia ei tulisi viedä toimitusjohtajalle suoraan, sillä tällä usein saattaa olla turhan voimakas tunneside asiaan. Epäkohdat selvitetään luottamushenkilön kanssa ja toimitusjohtajalle viestitään ne toimenpiteet, joilla tyytyväisyyttä nostetaan ylöspäin.

Toimitusjohtaja saa tietää, miksi työntekijät ovat olleet tyytymättömiä ja kuinka tyytyväisyyttä voi parantaa. Työntekijät ovat tyytyväisiä, kun heidän antamillaan vastauksilla on aidosti vaikutusta. Työnantaja on tyytyväinen saadessaan arvokasta tietoa ja tyytyväisempiä työntekijöitä.

Nimien kanssa asian selvittäminen on huomattavasti helpompaa ja kehitystoimenpiteet menevät tehokkaasti eteenpäin: Pertti saa uuden työpöydän, hänen sairauspoissaolonsa puolittuvat - ja hänestä kehkeytyy kollegojen yllätykseksi todellinen työpaikan vitsinkertoja, kun selkäkivut katoavat. Kun työntekijät huomaavat kyselyllä olevan aidosti vaikutusta, voit taas olla varma, että vastausprosentit pysyvät jatkossakin korkeana!

tommi

Tommi Eerola / Business Expert

Haluatko tietää, kuinka henkilöstön innostuneisuutta kannattaa mitata? Lataa suosittu oppaamme ilmaiseksi ja saat valmiin kyselypohjan innostuneisuuden mittaamiseen! 

Jaa:

                      Innostuneisuuden arviointi            



Ota yhteyttä

Palvelemme kaikissa kyselyihin liittyvissä asiakastarpeissa. Jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun välittömästi yhteyttä.