zef_logo.png
Ë
Pinja Perttunen Pinja Perttunen • elokuuta 31, 2017

Haastattelussa Camilla Tuominen - Tunteet työpaikalla


zef-tunteet-tyopaikalla-camilla-tuominen-s.jpg

undefined

Saako töissä kertoa, että nyt ei ole kaikki hyvin? Saako töissä puhua tunteista? Kuinka tunteita johdetaan?

Muun muassa näitä teemoja pohdimme Emotion Trackerin Camilla Tuomisen kanssa hänen vieraillessaan Keilaniemen toimistollamme. Camillan taustalta löytyy reilun vuosikymmenen ura yrityskonsulttina, jonka jälkeen Camilla on keskittynyt missioonsa saadakseen tunteet osaksi työelämää.

Onko tunteet sallittuja työpaikalla tai työyhteisössä?

Ei tunteita voi estää! Me ei olla olemassa ilman niitä. Ne vaikuttavat meidän kaikkeen kanssakäymiseen. Mitä me ei tehdä tarpeeksi: me ei johdeta niitä tarpeeksi. Me joko ignorataan tai blokataan ne pois. Ja keskitytään lineaariseen, loogiseen tekemiseen tai sitten me annetaan tunteiden mennä.

Me osaamme organisoida ja olla teknisiä. Kun siihen yhdistetään tämä tunneäly, rohkeus yhdistellä asioita, kuunnella hiljaisia signaaleja, sanoa epämääräsiä ja epävarmoja asioita silloin, kun ne on vasta pieniä ääniä. Niin siinä on se kilpailukyky.

Core-ongelma on se, että ihmiset eivät osaa nimetä tunteita. Se on kaikista oleellisin taito. Jos sinä et itse uskalla katsoa vaikeita tunteita, nimetä niitä, niin miten sinä voisit olla itse tiimin vetäjänä ja tunnistaa niitä toisten tunteita tai uskaltaa puhua niistä? On pakko alkaa itse katsomaan niitä omia juttuja ja sitten tilanteet alkavat ihan erilailla aukeamaan työkavereiden kanssa.


Miksi tunteita tulisi kuunnella?

Tunteet on se vanhempi järjestelmä meissä ja se on sanonut jo savannilla meille: “Varo tuossa on leijona!” Todella monessa asiassa meidän keho reagoi asioihin samalla tavalla kuin silloin ennenkin. Esimerkiksi stressi on jatkuvaa ja meidän keho on väärällä lailla virittäytynyt siihen juoksemiseen, joka koko ajan kuluttajaa. Siinä mielessä on tärkeää kuunnella tunteita.

Jos ulkoiset vaatimukset ovat epälinjassa omien arvojen kanssa, syntyy helposti negatiivisia tunteita.


Miten esimerkiksi esimies pystyy tunnistamaan muiden tunteet?

Yksinkertaisena esimerkkinä: rupea käyttämään tunnesanoja. Tällöin ihmiset alkavat ymmärtämään, että täällä voidaan puhua. Toinen on se, että lähtee uteliaasti olemaan niissä tilanteissa, on vaan läsnä ja kuuntelee. Me ei voida tietää sen toisen ihmisen tilannetta, mitä hän haluaa. Me teemme hirvittävän ison ympäristöteon, sillä kun me näytetään, että tällaisia tunteita on. Se toinen ihminen todennäköisesti ajattelee hiljaa sisällään: ”Ihanaa kun toi sano noin. Mullakin on ollu samoja fiiliksiä.” Ja tämä henkilö menee toiseen tilanteeseen ja tekee sen taas toiselle. Tällöin ihminen kokee enemmän, että hän on turvassa ja kun ihminen on turvassa, niin sitten hän on myös turvassa sanoakseen ideoita. Ja sitten tuleekin luovuus ja syntyy innovaatiot ja niin edelleen!

Ja kun joku sanoo “musta tuntuu”; sen sijaan, että sanot, että “perustele. Kerro mulle fakta”. Sano sen sijaan: “Okei, mielenkiintoista, kerro mulle lisää!” Niitä voidaan kutsua hiljaiseksi signaaliksi, tunteeksi, intuiitioksi. Ihmiset vaistoavat, mut ne ei osaa sanoa miksi, mutta ne osaa sanoa, että tämä on tärkeää.

Me aiheutamme koko ajan ketjureaktioita meidän ympäristöön ja sillä on tosi iso vaikutus, jos joku tekee jotain rohkeaa, ettei missään tapauksessa dissaa tai mitenkään latista! Vaan hymyile edes, jos et muuta osaa! Että se rohkea ei vaan lopettaisi sitä, koska tulevaisuus on sillä puolella. Lineaarinen, loogiset tapahtumat tekoäly tekee meidän puolesta ja se on nopea miettimään, mutta se ei tee yhdistelyä ja kuuntele hiljaisia signaaleja. Siihen tarvitaan ihmistä.

Koska teillä on viimeksi selvitetty henkilöstön hyvinvoinnin tilaa? Lataa ilmainen opas ja saat parhaat vinkkimme henkilöstön tyytyväisyyskyselyn suunnitteluun.

New Call-to-action




Ota yhteyttä

Palvelemme kaikissa kyselyihin liittyvissä asiakastarpeissa. Jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun välittömästi yhteyttä.