zef_logo.png
Ë
ZEF ZEF • toukokuuta 22, 2014

Fiilis työyhteisön motivaatiomittarina


Fiilist työyhteisön motivaatiomittarina

Hyvä fiilis ja innostus siivittävät meidät hyviin suorituksiin. Innostavalla johtajalla on suuri vastuu työyhteisön fiiliksestä. Kuinka eriliaisia persoonia tulisi käsitellä? Mikä saa kunkin työntekijän motivoitumaan? Mikä saa heidät antamaan kaikkensa yrityksesi tai johtamasi yksikön tavoitteiden puolesta?  Mikä johtamistavassasi motivoi, mikä taas kerää kyräilyjä selkäsi takana? Kokevatko työntekijät työnsä ihan oikeasti mielekkääksi ja miten he voisivat kehittää työarkeaan vieläkin paremmaksi? Johtajana haluat varmasti tietää, mitä työntekijöidesi päässä ihan oikeasti liikkuu.

Kehityskeskustelu, jonka tarkoituksena olisi näihin kysymyksiin pureutua, koetaan kuitenkin usein teennäisenä kommunikointiyrityksenä, jokavuotisena piinapenkkinä, jossa nyt ei ainakaan uskalla olla liian rehellinen. Jo termi ”kehityskeskustelu” antaa ymmärtää kyseessä olevan pönötyshetken, jossa istutaan selkä suorassa ja jutellaan niistä Äärimmäisen Vakavista Asioista.

Huomattavasti onnistuneempi vaihtoehto saattaakin olla johtamisguru Ari Rämön lanseeraama konsepti fiiliskeskustelut. Ideana on vaihtaa vapaamuotoisesti ajatuksia siitä, millaisella fiiliksellä työntekijät työssään puurtavat. Sen sijaan, että kysyisit tavoitteiden saavuttamisesta, kysytkin työntekijän omaa mieltä ilahduttavista onnistumisista ja siitä, millä tavalla saisimme päivittäisiä onnistumisia paremmin esille jatkossa. Huomaatko hienoisen sävyeron kysymysten ”mitä haluat kehittää työssäsi” ja ”millä tavalla saisimme elämästä kivempaa” välillä?

Miksi henkilöstön fiilis on jokaisen huippujohtajan sydämenasia?

Työntekijöiden fiilis on olennaista paitsi työssä viihtymisen ja työn mielekkyyden myös tehokkuuden ja työn tuloksellisuuden kannalta. Hyvästä fiiliksestä hyötyvät kaikki johtajasta asiakkaisiin sekä liiketoiminnan kannattavuudesta henkilöstöön. Koko strategian kannalta on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, että henkilöstön fiilis pysyttelee juurikin siellä katon rajassa.

Fiiliskeskusteluja olisi toki hyvä pitää mahdollisimman usein, eikä vain orjallisesti noudattaa kehityskeskustelurytmiä - työfiilis kun luonnollisesti vaihtelee viikkojenkin sisällä. Mutta miten toimia isoissa yksiköissä tai suuryrityksissä, joissa alaisia on kymmeniä tai parhaassa tapauksessa jopa satoja? Miten ylipäänsä helpottaa omaa työtaakkaansa fiiliskeskustelun vetäjänä?

Fiiliksen jatkuva mittaaminen

Fiiliskeskusteluja ei tarvitse aina käydä kasvotusten. Onnistuneen, henkilöstön fiiliksiä mittaavan arvioinnin voit tehdä myös sähköisenä kyselynä, vaikkapa viikoittain. Kehityskohteisiin pureutuvaa palautetta ja niitä huonompia fiiliksiä voi olla jopa helpompaa jakaa sähköisesti, jolloin saat kultaakin kalliimpaa infoa toimintasi kehittämisen tueksi.

Fiiliskyselyssä voit kysellä esimerkiksi siitä, miten hyvin työntekijä kokee toteuttavansa itseään työssään, pystyykö hän toteuttamaan unelmiansa töidensä kautta tai haluaisiko hän tehdä tai oppia jotain vieläkin enemmän. Oikeastaan kysymysten skaala on rajaton –suosittelemme pureutumaan jokapäiväiseen työfiilikseen vaikuttaviin tekijöihin.

Saat fiiliskyselyillä ennen kaikkea rehellistä palautetta kunkin työntekijän arjesta, joka Arviointikoneellamme toteutettuna järjestyy vielä selkeiksi raporteiksi. Tuloksena on pakkopullalta tuntuvia KeKejä huomattavasti avoimempi, oikeasti hyödyllinen ja uutta suuntaa antava keskustelu. Maailman paras työilmapiiri on taas askeleen lähempänä.

Mitä seuraavaksi?

Jos haluat omalta osaltasi rakentaa työelämää, jossa työhyvinvointi, ja sen myötä työteho, ovat sitä parasta mahdollista A-luokkaa, on aika kiinnittää entistäkin enemmän huomiota niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin henkilöstön jokapäiväisiin fiiliksiin.

Voit aloittaa fiiliskeskusteluiden käymisen livenä sillä sekunnilla, kun suljet tämän selainikkunan. Tärkeintä on hyvän fiiliksen välittämisen tahtotila. Keskity siis eritoten työntekijöidesi fiiliksen nostamiseen ja seuraa, miten tämä vaikuttaa tuloksiin. Tulet huomaamaan selvän korrelaation fiiliksen ja tehdyn työn laadun välillä.

Voit ladata vielä oppaan, jossa avataan tarkemmin innostuneisuuden syyseuraus-suhteet. Oppaasta löytyy myös valmiita kyselyrunkoja fiiliksen ja innostuneisuuden arviointiin!

Innostuneisuuden arviointi




Ota yhteyttä

Palvelemme kaikissa kyselyihin liittyvissä asiakastarpeissa. Jätä yhteystietosi, niin otamme sinuun välittömästi yhteyttä.